Melkutin

 Kesäinen patikkaretki Lopen Melkuttimelle

Polun varressa suopursut tuoksuivat mahtavalle 

Annojen Auli ja hänen puoliso Manu ovat retkeilleet vuosien ajan Räyskälän lentokentän lähistöllä Iso-Melkutin järven reitillä. He lupautuivat meille oppaiksi ja seuraksi päivävaellukselle.

Useamman päivän jatkunut poutasää muuttui lauantaiaamuna kevyeen sateeseen. Sadetutkaa katsoessamme pieni epäilys kävi mielessä, kun näytti siltä, että sade yltyy päivän aikana. Toisaalta viikonlopun suunnitelmat oli muokattu juuri vaellusta ajatellen, joten ei muuta kun asianmukaiset varusteet päälle, eväät reppuun ja navigaattori kohti Lopen Tauluntie 146:ta, jossa oli on parkkipaikka retkeilijöitä varten. 

Oppaamme Auli oli kuin metsän keiju sadeviitassaan

Tunnollisten oppaiden lailla Auli ja Manu olivat vastassa meitä parkkipaikalla. Metsäinen polku alkoi heti parkkipaikalta, kulkien pienen suolammen ohi. Vajaan kilometrin käveltyämme tulimme varsinaiselle Iso-Melkutin järveä kiertävälle polulle, joka on reilu 5 km pitkä. Polku on pää-asiassa varsin helppokulkuinen ja nousut ovat maltillisia. Toisinaan se oli jopa ylellisen leveä ja kaksi henkilöä mahtui kulkemaan rinnakkain. Jonkin verran polulla on puiden juuria, jotka sateessa saattavat olla liukkaita. Alue on yleensä suosittu, mutta tänään polulla ei ollut paljon kulkijoita. Meidän onneksi ei myöskään hyttysiä!

Alueella oli pienestä sateesta huolimatta telttailijoita

Melkutin sijaitsee Hämeen järviylängöllä, eli saimme paikoittain tarkkailla järveä ylhäältä käsin. 

Kuikka on yksi minun suosikkilinnuista, jota on hauska tarkkailla. Täällä näimme kuusi kuikkaa uiskentelemassa yhdessä ryppäässä! 

Järven vesi oli uskomattoman kirkasta. Tällä kerralla meidän ei tehnyt mieli uimaan, vaikka jotkut lapset näyttivät nauttivan uinnista kevyessä kesäsateessa. Kirkas vesi teki vaikutuksen, joten joskus helteisenä päivänä tehdään retki uudelleen ja varataan uimapuvut matkaan.

Iso-Melkutin on myös hyvä sukelluskohde. Sukelluspaikan lähelle pääsee autolla. Rinteen päälle on rakennettu puinen tasanne ja siitä portaat veteen saakka.

Retkikaverit harjun päällä

Reitin varrella on pari laavua ja niemen kärjessä pieni nuotiopaikka. Maasto on sellaista, että moneen muuhunkin paikkaan voi vaan istahtaa lepäämään, katselemaan kaunista luontoa tai syömään eväitä.

Samoojien silta

Lopen Samoojat ovat rakentaneet hienon sillan, jota pitkin ylitetään vesiuoma Iso-Melkuttimelta Vähä-Melkuttimelle.

Laavulla oli puuliiteri ja hyvät välineet klapien pilkkomiseen

Nuotion ääressä oli mukava tunnelmoida

Laavulla jutusteltavaa riitti ja pidimme siellä pitkän tauon, syöden eväitä ja nauttien nuotion lämmöstä.

Patikoimme reitin kiireettömästi, havainnoimme luontoa ja oppaamme kertoivat meille alueesta monenlaista mielenkiintoista tietoa, jota jaan teille, lukijat parhaani mukaan tässä blogitekstissä. 

Metsähallituksen kartasta näkyy kiertämämme Iso-Melkutin reitti

Selfie laavulla

Iltapäivällä kun saavuimme takaisin parkkipaikalle. Aulilla oli vielä yksi ihana kohde näytettäväksi meille. Räyskälässä on kyläyhdistyksen ylläpitämä Kahvila Perunakuoppa, joka on avoinna kesälauantaisin. Ehdimme juuri ja juuri paikalle ennen sulkemisaikaa. Valikoima kahvilassa oli varsin laaja ja mikä parasta, kaikki tuotteet olivat itse valmistettuja! Nautimme hyvät kahvit ja herkulliset leipomukset idyllisessä Perunakuopassa. Kotiin lähti myös pussillinen vastaleivottuja munkkirinkilöitä, jotka ovat erityisesti puolisoni herkkua. Myynnissä oli myös paikallisten valmistamia käsitöitä.

Kiitos Auli ja Manu, että mahdollistitte retken!

Kahvila Perunakuoppa 

Suosittelen lämpimästi Melkuttimen aluetta retkeilykohteeksi sen kauniin luonnon, alueen monipuolisuuden ja helpon saavutettavuuden vuoksi. 

Lionstoiminnassa on perinteisesti tauko kesäkauden ajan, joten sen myötä myös blogikirjoituksiin tulee tauko.

Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, Annojen nykyinen hallitus jatkaa toisen kauden lähes samalla kokoonpanolla ja se tarkoittaa, että minä ylläpidän vielä toisen vuoden blogia. Mitä tulee blogikirjoituksiin, ajattelen, että ensi kaudella yhä useammat Annoista "vierailevat" kirjoittajina blogissa ja saamme enemmän vaihtelua ja uusia näkökulmia toiminnastamme kertomiseen.

Kiitos kaikille Annoille ja muille lukijoille tästä kaudesta ja yhteistyöstä, sekä kannustavasta palautteesta!

Palautetta, niin positiivista kuin rakentavaa, otan mieluusti vastaan jatkossakin!

Juhannusruusujen myötä oikein hyvää ja aurinkoista kesää kaikille!

Helinä