Väriterapiaa marraskuuhun

Rafael Wardin näyttely Didrichsenin museossa

Kaipaatko marraskuun pimeyteen valoa ja väriä? Tähän kaipuuseen erinomainen lääke on vierailla Didrichsenin taidemuseon Rafael Wardi näyttelyssä. Sieltä löytyy hehkuvaa keltaista ja oranssia, auringon valoa ja lämpöä. 

Omakuva 1969

Didrichsenin museossa hehkuvat keltainen ja oranssi 

Rafael Wardin (1928-2021) syntymästä on tänä vuonna kulunut 95 vuotta. Museossa on esillä Wardin vanhempien töiden lisäksi hänen viimeisimmät teoksensa, joita ei ole aikaisemmin esitelty julkisesti. Hän maalasi niitä viimeiseen asti tietäen tulossa olevasta, jo sovitusta näyttelystä. 

Valitsin vierailupäiväksi keskiviikon, koska silloin museossa oli yleisöopastus ja ajattelin viikonlopun olevan ruuhkaista. Yleisöä oli runsaasti myös tavallisena arkipäivänä. Oppaan johdolla kiersimme lähes tunnin ajan näyttelyä ja saimme mielenkiintoisen johdatuksen Wardin elämään ja taiteeseen. Kun taiteilijan ura on vuosikymmenien pituinen, tunnin esittely voi antaa vain  välähdyksen hänen elämäntyöstään, mutta se kuitenkin auttaa ymmärtämään edes pieneltä osin hänen teoksiaan ja tapaansa maalata.

Tyypillisesti Wardin teoksissa voi nähdä erilaisia asioita päällekkäin ja lomittain. Maisemassa limittyvät nykyhetki, muistot, välähdys toisesta paikasta. Etenkin viimeisissä töissä esiintyy runsaasti vertauksia ja piilokuvia ja niiden värimaailmassa on uudenlaisia valkoisen ja metallinhohtoisten värien sävyjä. Vielä viimeisinä vuosina, yli 90 vuotiaana hän maalasi intensiivisesti ja uudistuen.  '

Jaakobin tikapuut II 2021.

Wardin suurelle yleisölle tunnetuin teos on presidentti Tarja Halosen muotokuva. Se poikkesi tyylillisesti perinteisistä muotokuvista ja herätti runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan. Tiettävästi Halonen itse oli tyytyväinen maalaukseen ja Wardi  on todennut, että muotokuvassa näköisyys voi tarkoittaa monta eri asiaa, ei välttämättä sitä mitä silmä näkee, vaan tunnetta ja aavistusta. 

Wardi syntyi Helsingissä 1928. Isän suku tuli Venäjältä, äidin puolen suku oli liettuanjuutalaisia ja kodissa vallitsi harras juutalaisuus. Hän menetti isänsä 5-vuotiaana ja äitikin menehtyi Rafaelin ollessa vain 18-vuotias. Vanhempien menettäminen varhain ja toisen maailmansodan tapahtumat mullistivat hänen elämäänsä. Wardi luopui perheessä perinteenä olleesta hopeasepän opinnoista ja siirtyi taiteen pariin ja kehittti omaperäisen tyylinsä, jossa keskeistä olivat värikylläisyys, valo ja lämpö. 

Taiteilijatyön ohella Rafael Wardi johti Nikkilän sairaalan taidekerhoa vuodesta 1959 yli 20 vuoden ajan, ja häntä pidetään suomalaisen taideterapian uranuurtajana. Uskoisin,  että hän on myös antanut vaikutteita Kellokosken sairaalan taideterapiaan. Olivathan taidehankinnat jo Anna Pakalénin aikana tärkeä osa sairaalan toimintaa potilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. 1990 luvun puolivälissä Wardi seurasi Alzheimeriin sairastuneen vaimonsa elämää hoivakodissa vuosien ajan ja maalasi tuolloin tummemman sävyisiä kuvia ihmisen vanhenemisesta ja muistisairaan maailmasta. Näissäkin maalauksissa aistii lämpöä ja positiivisuutta.

Ikkunan vieressä 1982

Aurinkoportti 1985 on Warden suurimpia teoksia.

Näyttelyssä on esillä runsas 70 öljymaalausta ja pastellityötä vuosilta 1949-2021. Lisäksi oma sali työskentelystä näyttämätaiteiden parissa. Siellä on mm. luonnos kaupunginteatterin tilaamaan Kvartetti teokseen. Kvartetti oli huippusuosittu näytelmä, jossa esiintyivät Kyllikki Forssel, Lasse Pöysti, Ritva Valkama ja Pentti Siimes. Muistan itsekin jonottaneeni siihen lippuja puhelimessa ennen nettimyynnin aikakautta. 

Suoittelen lämpimästi vierailemaan näyttelyssä, joka on auki 28.1.2024 asti. Varsinkin synkkänä marraskuun päivänä maalausten värikylläisyys ei voi olla vaikuttamatta mieleen positiivisesti.

Viljo Revellin suunnittelema museo on itsessään vierailun arvoinen

Taideterveisin Eeva Lassander 

Teksti ja kuvat Eeva Lassander