Annojen apu

Monenlaista apua - vierellä kulkemista

Eija ja Max-koira lähdössä tapaamaan ystävää

 

Useat Annojen aktiviteeteista ovat hyvin ihmisläheisiä. Niin myös Annojen avuksi kutsumamme toiminta. 

Kaverina vaikkapa lääkärikäynnillä

Kunnan kotihoidon kanssa on tehty monta vuotta aktiivisesti yhteistyötä. Annoissa on kaksi henkilöä, jotka päivystävät vuoroviikoin. Mikäli on tarvetta, he voivat lähteä kotipalvelun asiakkaan kanssa saattajana lääkäriin, laboratorioon tai vastaavaan paikkaan, mihin asiakas tarvitsee tukea ja seuraa. Matkat tehdään yleensä taksilla, jonka kotipalvelu on tilannut asiakkaan kotiin tai asuinpaikkaan, mistä matka yhdessä alkaa.

Ystävänä ulkoilemassa, kulttuuritapahtumissa tai kotona seurana

Annojen Eija (vas.) nappasi selfien ystävän kanssa tavatessaan

Muutamilla meistä on Annojen avun kautta ystävä, jonka luona he vierailevat säännöllisesti. Tiukimpien koronarajoitusten aikana yhteyttä on voinut pitää puhelimitse tai Whatsapp-viestein. Ystäväpyynnöt Annoille välittää useimmiten kunnan kotihoito, mutta joissakin tapauksissa pyyntö on välittynyt muuta kautta.

Alun alkaen voi olla ajatus, että apua tai ystävää tarvitaan seuraavan puolen vuoden ajan ja tavoite on ulkoilla yhdessä, jos vaikka liikkumisessa on haasteita. Yhtäkaikki syy voi olla heikentynyt näkö ja yhdessä voitaisiin lukea ja vaikkapa etsiä ystävän tarvitsemaa tietoa internetistä. Monesti toiminnasta kehittyy todellinen syvä ystävyys ja tapaamiset ainakin jollakin tasolla saattavat jatkua vuosikausia. 

Tärkeintä toiminnassa on se, että yhdessä ystävän kanssa sovitaan pelisäännöt. Aluksi tutustutaan rauhassa. Mietitään yhdessä miten usein olisi mukava tavata. Yleisimmin tapaamiset ovat viikon tai kahden välein ja kestävät tunnista kolmeen tuntiin. Ajan kanssa muotoutuu yhteinen tapa toimia. Kahvitellaan, käydään kävelyllä, ostoksilla, teatterissa, museoissa, luetaan, pelataan korttia, hoidetaan puutarhaa jne. Tärkeintä on kuitenkin se, että tekeminen on mielekästä ystävälle ja tuo hyvää mieltä ja virkistystä.

Tällä tapaamisella ystävän kanssa tutustuttiin Jokelan taidepolkuun

Terttu Kaukoranta oli ensimmäinen, joka sai Annojen avun kautta senioriystävän

Terttu Kaukoranta

Tertun ensimmäinen ystävä oli varsin iäkäs rouva. Säännölliset tapaamiset jatkuivat hyvin positiivisissa merkeissä, kahvitellen, kortteja pelaten ja ulkoillen, kunnes ystävä päätyi sairaalahoitoon, eikä voinut palata takaisin kotiin.

Terttu sai kolmannen ystävänsä juuri ennen korona-pandemian alkua. He ehtivät tavata ennen ikä-ihmisten tiukkaa karanteenia vain pari kertaa, mutta ne olivat tärkeät kerrat ja karanteenin ajan yhteydenpito jatkui puhelimen välityksellä jopa viikoittain. 

Terttu ja ystävä tapaavat nykyisin säännöllisesti kahden viikon välein. Tapaamiset kestävät pari-kolme tuntia ja yleensä rupatellaan kahvikupin ääressä. 

Tertun ystävä on henkisesti erittäin vireä ja hänen kanssaan on mielenkiintoista keskustella erilaista aiheista. Oikeastaan heillä ei ole kovin suurta ikä-eroa ja näin muistot vanhoilta ajoilta ovat samankaltaisia. 

Tapaamiset kahvikupposen äärellä jutellen ovat mukavia, mutta tilanteen mukaan he hoitavat kauppa-asioita yhdessä ja Terttu auttaa kantamaan kasseja. Vaikka Annojen avun tehtäviin ei kuulu kotityöt, niin joskus Terttu haravoi yhdessä ystävän kanssa rivitalon pihalla tai lapioivat lunta portailta. 

Tertun kokemukset ystävänä toimimisesta ovat pelkästään positiivisia

"On hyvin palkitsevaa, kun aistii, että on odotettu vieras. Joskus ulko-ovi on jo laitettu valmiiksi auki ennen tuloani. Tuntuu, että myös ystävän koira on iloinen tulostani ja ensimmäiset rapsutukset on saatava ennen emännän tervehtimistä! 

Meille on ajan saatossa syntynyt hyvä luottamussuhde ja siksi olen sanonut, että minulle voi soittaa tai laittaa viestin tapaamisten välillä jos on pulmia, niin katsotaan jos voin auttaa niiden ratkaisemisessa. Muutaman kerran olenkin voinut auttaa käytännön asian hoitamisessa. Olen todella tyytyväinen että lupauduin tähän aktiviteettiin, se on rikastanut myös omaa elämääni." toteaa Terttu. 

Mitä jatkossa

Kirjoittajan oma kokemus Annojen avun kautta tehtävästä ystävätoiminnasta perustuu lähinnä toiminnan ideointiin, jota sain tehdä ollessani aktiviteettitoimikunnan puheenjohtajana pari vuotta sitten. Anna-Maijan Kulmala oli samassa toimikunnassa varapresidentin ominaisuudessa ja juuri hänen tarmokkaan toiminnan johdosta saimme solmittua oikeat kontaktit ja käynnistettyä toiminnan. Näiden vuosien aikana toiminta on tuonut paljon iloa ystäville ja onnistumisen iloa siinä mukana oleville Annoille. Näyttää siltä, että joka vuosi toimintaan ilmoittautuu lisää Annoja ja täten myös uusia senioreita pääsee avun piiriin. 

Oma haaveeni on, että voisimme edelleen laajentaa toimintaa. Lasten ja nuorten auttaminen on erityisen lähellä sydäntäni ja niinpä olisikin mahtavaa jos senioriystävien lisäksi meillä olisi lähitulevaisuudessa ystävinä myös lapsia tai nuoria. Jää nähtäväksi miten idea etenee! 

Kuvat: Eija Liljavirta ja Terttu Kaukorannan kotialbumi